1. TV:n valtakausi päättyy
Ensi vuonna nettiä käytetään maailmanlaajuisesti ensimmäistä kertaa enemmän kuin TV:tä. Maailma siirtyy verkkotekemiseen ja perinteinen televisiointi muuttaa verkkoon. 80% maailman internetliikenteestä tulee olemaan videota. Ennen broadcastin päätoimipaikka on ollut televisio ja verkko on ollu sivutoimipaikka – ensi vuonna vuonna tämä kääntyy, verkko on päätoimipaikka ja televisio sivutoimipaikka.
– Joonas Välimäki, Growth hacker
2. 5G mullistaa käsityksemme älylaitteista
Kaupallinen 5G-toiminta alkaa näillä näkymin ensi vuonna Suomessa. Selvästi nykyistä nopeampi tiedonsiirto tulee mahdollistamaan täysin uudenlaisia palveluja, myös uutisten saralla. Tulemme näkemään kokeiluja, joissa reaaliaikaiset uutissisällöt valtaavat puhelimien ja tietokoneiden lisäksi myös esimerkiksi kodinkoneet, ajoneuvot ja julkiset tilat.
– Teemu Kiviniemi, Ei ihan tavallinen toimittaja
3. Mediatalot ryhtyvät tositoimiin nettikeskustelujen suitsimiseksi
Ihmiset ovat täysin kyllästyneet riitelevään keskusteluun somessa ja muualla netissä. Moni on jo vähentänyt tästä syystä somekanavien käyttöä. Seurauksena vuonna 2019 tulee korostunut tarve parantaa nettikeskustelun laatua tavalla tai toisella. Tuoreen Sanomalehtien liiton teettämän tutkimuksen mukaan sosiaalisten median laatumielikuva on romahtanut kuluneen vuoden aikana, kun taas uutismedioita pidetään edelleen laadukkaina. Rakentavalle keskustelulle on kysyntää ja sen kehittämisessä uutismedioilla on selvä etulyöntiasema näiden lukujen perusteella.
– Tuomo Björksten, Ei ihan tavallinen toimittaja
4. Appien merkitys vähenee
Puhelimen lukitusnäytöstä tulee algoritmisesti filtteröity tieto- ja elämysvirta, joka korvaa enenevässä määrin appien sisäiset news feedit. Koska toiminnallisuudet ja elämyksellisyys siirtyvät lukitusnäytön ilmoituksiin, appeja ei tarvitse enää avata niin paljon.
Notifikaattien merkityksen kasvusta lisää muun muassa Reuters-instituutin Digital News Reportissa.
– Jarno M. Koponen, Head of AI
5. Älykaiuttimia voi käyttää myös suomeksi
Google Assistant -älykaiutin lanseerasi ruotsin-, tanskan- ja norjankielisen käyttöliittymän syksyllä. Ensi vuonna pääsemme todennäköisesti käyttämään älykaiuttimia myös suomeksi. Kielimuurin murtuessa tulemme vihdoin näkemään, miten suomalaiset omaksuvat paljon hypetetyn teknologian.
– Teemu Kiviniemi, Ei ihan tavallinen toimittaja
6. Onnistumisen mittaaminen yleistyy ja monipuolistuu
Digitaalisen tarinankerronnan uudet muodot haastavat perinteisen web-analytiikan ja muut mittausmenetelmät. Miten mittaat onnistumista, jos tekemääsi sisältöä kulutetaan ainoastaan puhelimen lukitusnäytöllä? Kuinka voit arvioida, millainen vaikutus uudentyyppisellä sisällöllä on brändimielikuvaan lyhyellä tai pitkällä tähtäimellä? Perinteiset menetelmät, kuten huomioarvo- ja tunnettuuskyselyt tuntuvat nousevan vaihtoehdoksi yllättävissäkin yhteyksissä.
Samaan aikaan lukujen seuraamisesta on tullut osa toimitustyön arkea. Tekijät ovat yhä kiinnostuneempia siitä miten heidän sisältöjään on kulutettu, ja kysyvät yhä hankalampia (eli juuri oikeita!) kysymyksiä. Tärkeää on pystyä tuottamaan numeroiden rinnalle tulkintaa ja kontekstia.
– Riikka Lätti, Analyytikko
7. Tekoälyn hypetys laantuu
Hiljalleen siirrytään ylikuumentuneesta “hypestä” pragmaattiseen tuotteistamiseen ja käytännön konkretiaan myös kuluttajapalveluissa, toivon mukaan Suomessakin. Keskustelu alkaa järkeistymään ja huomio kiinnitetään ihmiskeskeisesti todelliseen asiakashyötyyn.
– Jarno M. Koponen, Head of AI