Vietämme yhä enemmän aikaa digitaalisissa ympäristöissä ja samaan aikaan digikokemukset tulevat entistä lähemmäksi, puhelimen lukitusnäytölle, älykelloon tai vaikkapa kotisi itsesäätyviin lamppuihin. On yhä vaikeampaa vetää raja digimaailman ja reaalimaailman välille.

Onko tällaisen rajan vetäminen edes mielekästä? Alkuun muutama aihetta valaiseva kysymys:

Kuka päättää siitä näetkö tänään juuri eilen tapaamasi ystävän päivityksen ensimmäisenä Facebookin News Feedissä?
Kuka voi vaikuttaa siihen, tarjoaako Instagram sinulle vaatemainoksessa 10%:n vai 50%:n alennuksen?
Kuka päättää sen, millä perusteella näet tietyn ehdokkaan vaalimainoksen Twitterissä?
Kuka varmistaa sen, että uutisvirrassa näkemäsi uutinen on totta?
Kuka päättää minkä ravintolan valitset kun vierailet uudessa lomakohteessa?
Kuka päättää sen, millaiset lainaehdot saat asuntolainaasi?

Mihin näistä kysymyksistä on olemassa selvä ja yksiselitteinen vastaus? Sinulla ei ole mahdollisuutta saada suoraa tietoa esimerkiksi Facebookin, Googlen, oman pankkisi tai Applen algoritmeista.

Samaan aikaan käyttämäsi sovellukset ja laitteet toimivat ja palvelevat sinua suhteellisen hyvin. Osa palveluista ja laitteista on tärkeä osa jokapäiväistä elämääsi. Pysyt ajan tasalla, löydät kiinnostavaa katsottavaa, viestit ulkomailla asuvan ystävän kanssa reaaliajassa, shoppaat uudet talvikengät alennushintaan suoraan kännykästä ja karttasovellus ohjaa sinut uuteen ravintolaan.

Sovelluksissa tekemäsi valinnat vaikuttavat siihen mitä näet, koet ja teet seuraavaksi. Algoritmit vaikuttavat arkipäiväisiin asioihin lähes huomaamatta.

Tekoälyn ja algoritmien savuverho

Tekoälystä ja algoritmeista puhutaan nyt samanaikaisesti suuren innostuksen ja valtaisan pelon vallassa. Tekoäly nähdään ratkaisuna lähes kaikkeen itseajavista autoista maailman rauhaan ja ilmastonmuutokseen. Samalla se vie työpaikat, täyttää maailman valeuutisilla ja saattaa kehittyä kuin itsestään ihmiskunnan hävittäväksi superälyksi.

Julkisessa keskustelussa ja populaariartikkeleissa tekoälyä mystifioidaan; se on saatu näyttämään monimutkaiselta, vaikeaselkoiselta asialta, jota suurin osa ihmisistä ei voi koskaan ymmärtää tai kontrolloida. Algoritmit sulkevat meidät tietämättämme näkymättömiin kupliin.

Tekoäly-mystiikan ja algoritmimagian savuverho palvelee välillä suoraan alan toimijoiden tarkoituksia ja liiketoimintaa. Tekoälyn kauhuja ja dystopioita esittelevä terminaattorijuttu voi kerätä paljon tykkäyksiä ja jakoja sosiaalisessa mediassa. Monimutkaisen ja vaikeatajuisen älysovelluksen kehittäjä voi piiloutua epämääräisyyden taakse ja laittaa ison hintalapun hankalasti ymmärrettävälle, mutta lähes maagisesti niin ja näin toimivalle tuotokselleen. Samalla suunnittelija ja kehittäjä voi tarvittaessa vetäytyä vastuusta, jos älysysteemi aiheuttaa harmia.

Älykkäiden systeemien kehitys vaikuttaa jatkossa yhä enemmän siihen kuinka koemme ympäröivän maailman. Tekoälystä on tullut sen mahdollistavia teknologioita suurempi tarina, joka elää omaa elämäänsä. Hypen, fantasian ja konkretian kohdatessa enää ei auta vain se, että selitämme rationaalisesti ja teknologian avulla, kuinka tekoäly tai algoritmiset systeemit toimivat.

On yhä olennaisempaa ymmärtää, kuinka ihmiset kokevat älykkäät digitaaliset ympäristöt. Kuinka he kokevat niiden vaikuttavan elämäänsä.

Kun savu hälvenee

Foliohattu ei ole ratkaisu, eikä ole koskaan ollutkaan. Todellisuuden ymmärtäminen ja siihen vaikuttaminen lähtee sen myöntämisestä.

Kuinka moni ymmärtää tarkasti kuinka vanha kunnon televisio tai auton moottori toimii? Kyseiset laitteet ovat tietyssä mielessä mustia laatikoita, jotka “vain” toimivat ja näyttävät meille ohjelmaa tai kuljettavat meidät paikasta A pisteeseen B. Sama pätee tietyssä määrin tekoälyyn ja älykkäisiin systeemeihin.

Jokaisen ei tarvitse ymmärtää yksityiskohtaisesti kuinka kyseiset systeemit tarkalleen ottaen toimivat käyttääkseen ja hyödyntääkseen niitä omilla ehdoillaan. Jokaisen ei tarvitse osata korjata auton moottoria eikä koodata.

On kuitenkin hyvä pyrkiä käsittämään, miksi älykäs järjestelmä on olemassa ja kuinka se voi palvella sinua parhaalla mahdollisella tavalla. Mitkä ovat algoritmeja hyödyntävän palvelun heikkoudet ja vahvuudet. Näin myös sinä ja minä voimme mahdollisesti vaikuttaa siihen, kuinka älykkäitä systeemejä kehitetään ja hyödynnetään tulevaisuudessa.

Tärkein kysymys ei siis ole miten tekoäly tai algoritmiset systeemit toimivat teknisesti. Suurin osa käytössä olevista systeemeistä käyttää todennäköisesti variaatioita ja päivitettyjä versioita menetelmistä ja algoritmeista, jotka ovat olleet olemassa kymmeniä vuosia. On olennaista keskittyä siihen, miksi tekoälyssovelluksia kehitetään ja käytetään, miksi ne ovat olemassa. Kuka kehittää tekoälyä ja mihin tarkoituksiin algoritmeja hyödynnetään? Miksi algoritmeja käytetään väärin ja mitä algoritmien hyödyntämisestä tai manipuloimisesta seuraa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä?

Nyt on aika luoda menetelmiä, työkaluja ja palveluja, jotka auttavat meitä ymmärtämään ympäröivää, jokapäiväistä algoritmista todellisuuttamme entistä paremmin.